Teos: Akvarelleja Engelin kaupungista.
Kirjoittanut: Jukka Viikilä.
Gummerus Kustannus Oy.
Keuruu 2016.
Luettavaa 213 sivua.
Miksi otin tämän kirjan luettavaksi ylipäätään, joka ei ollut minun makuuni ollenkaan. Tammikuun 20 päivään mennessä olin ehtinyt lukea kaksi kirjaa, kunnes tyystin uppouduin Talo moskeijan vieressä kirjaan. Tuntui kuin koskaan aiemmin en ole ymmärtänyt todellista nautintoa lukemisesta. Maku jopa voitti Iranilaista kubideh kebabia. Ei voisikaan ikinä uskoa, että kubideh jäisi mistään jälkeen. Se olikin kierre, eikä hetkellinen maistiainen. Koska Onnellinen Mies, Puhdistus ja Leija poika antoivat kotkan siivet lentämään taivaan korkeuksissa, auringon pihapiirissa leikkimässä hänen kaunottarien seurassa.
Ja tämä kirja oli kylmä vesi niskoillani Helsingin kylmässä tuulisessa säässä. Ostin kirjan sen takia, että se on voittanut Finlandia palkinnon, ja luin koska asun Helsingissä ja kunnioittaen kirjailija. En ole asemassa vähättelemään ja aliarvioimaan kyvykkään kirjailijan työtä, mutta kirja ei ollut minun makuuni. Silti luin loppuun saakka, raskasta lukemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti