22.2.2021

Linnut ovat lähteneet. (Kuşlar da gitti, 1981)

Linnut ovat lähteneet. (Kuşlar da gitti, 1981)
Kirjoittanut: Yaşar Kemal
Luettavaa: 112



 

 

Kurdeilla on moniakin tunnettuja hahmoa, jotka ovat tehnyt suuria tekoja kansan puolesta. Kuitenkin kansainvälisellä tasolla tunnetuista Yilmaz Güneyn rinnalla kiistattomasti Yaşar Kemal nousee esiin, toki hän ei aivan ainoa.

Oli yllätys tietää, että suomen kielelläkin on Yaşar Kemalin kirjoja. Tuskin enää odotan yllätyksiä suomen kielen kanssa. Myöhemmin varmaan vielä tähän asiaan palaan, kun kirjoitan tämän vuoden lukemastani Saramgon kirjan käännöksestä.

En tiedä millaista on ollut tilanne ennen Suomen itsenäistyminen tai muutama vuosikymmenen sen jälkeisessä ajoissa, paitsi että vain tiettyjen romaanien kautta läpi tulee vahva kaipaus kallistua kaiken tavoin länteen ja tehdä pesoero itään ja Lähi-idästä tulleiden ideologioiden ja elämän tapoja vastaan. En usko, että tähän löytyy yksiselitteinen syy, siitä voi puhua monilta kantilta. Tässä lähinnä puhun siitä, että missä määrin Suomessa on oltu kiinnostuneita mitä kuuluu Lähi-idän kirjallisuudesta. Ihailtavaa on se puoli, että ennen 2000 lukua, täällä on käännetty Yaşar Kemalin teoksia suomeksi.

Pieni 112 sivuinen Linnut ovat lähteneet, Yaşar Kemalin kirja paljastaa Turkin maaperässä lasten maailmaa. Oikeataan kirja on vielä lyhyempi kuin 112 sivua kun sitä vähentää 19 sivua alkusanaa. Kirja vie lasten maailmaan ahtaalle kujalle, pimeä ja kostea, jossa lapsi itkee ja huutaa, palelee ja vatsa kouristaa nälkään. Silti se on paikka, jossa hän oppii pärjäämään maailmassa, jossa moskeijoiden minareetit uhkaavasti ovat pystytetty ja ruoka lapsen suun polttavan tulinen.

Lapset pyydystävät lintuja, elättämään itsensä ja pysyäkseen elävien kirjoilla. Suuren kaupungin, Istanbulin toreilla ja moskeijan pihatorilla kaupustelevat lintuja, siellä käyttävät taitojaan herättämään ihmisten huomiota, houkutteleva lintuja, jopa yksittäisiä haukkoja taivaalta pyydykseensä ja vievät häkissä lintuja kaupunkiin, koettaakseen vanhurskaiden uskoa. Ja näinkin tapahtuu, että hurskas on vain tuntemattoman katseessa hienoa ja synnitön. Sitä että ohi tuntemattomat näkevät, kun tämä pureskelee arabiankielisiä sanoja hampaiden alla.

Kaupunki on muuttunut siinä määrin, että taivaiden lintujen pyydystys käy helpompi kuin kaupunkilaisten säälien herättäminen häkeissä läähättävien lintujen vapauttaminen.

Tätä kirjoittaessaan Yaşar Kemalin on maanpaossa Tukholmassa. Mitä hän aikoo sanoa nuorten poikien pyydystäjien ja lintujen kautta, jotka nälkä ja hätää ajaa heidät parvina verkkoihin?

Välittääkö enää kukaan ihmisten kärsimyksestä ja sananvapauden rajoittamisesta?

Jos joku osaa puhua sanavapauden puolesta ja ahdinkoon ajettujen puolesta, epäilemättä Yaşar on oikea henkilö.

Upea pieni kirja.

2.2.2021

Vaarallinen kesä

 
 
Vaarallinen kesä
Ernest Hemingway


 

 

En ollut lukenut Ernest Hemingwayn kirjoja vielä, kun hänestä olin kuullut paljon. Kuulin sitä kirjailijasta korkeasti koulutettujen suusta, jotka halusivat antaa kuvan itsestään paljon lukeneen ihmisestä. Siitä on ties kuinka kauan sitten! Ajat, jolloin kurdi lukija kurdiunelmiensa kanssa vaelteli vuoristoissa. Eikö olekaan hassua, että vielä 2000 vuosisadan loppu puoliskolla kurdi pakenee vuorelle! Minkä ihmeen takia he sitä tekevät? Säästääkseen oman henkensä, ajatuksia, vai suojellakseen kansan identiteettiä?

No oli miten oli, mutta silloinkin puhuttiin sitä tärkeästä amerikkalaisesta kirjailijasta. Siihen aikaan hyvät maineiset olivat lähinnä Eteläamerikkalaisia nimiä kuten Che Guevara, Fidel Castro. He olivat sorrettujen ja alistettujen kansojen vapauttajia. Kuitenkin tämä Ernest oli vangittujen ajatusten ja tunteiden vapauttaja sanojen muodossa.

Aikoja sitten olin lukenut Vanhus ja meri teoksen persian kielellä, myöhemmin Suomessa katsoin sitä elokuvana, Anthony Quinn pääroolissa. Ja nyt Vaarallinen kesä on toinen kirja, ja se tuli luettua viime kesänä. Otettuaan kirja käteen luettavaksi sen nimestä en voinut yhtään arvailla, mistä se aikoo kertoa.
Vanhuus ja meri teoksessa muistaakseni yksi dialogien aihe on amerikkalainen Baseball peli ja tässä koko kirjan on espanjalaisesta härkätaistelusta. Minua koskaan aihetta ole kiinnostanut, mutta kirjan piti lukea aivan loppuun saakka, kun se on suuri Ernest Hemingwayn kirjoittama kirja.
Todellakin tykkäsin hänen tyylistään: kuvailla tilanteita ja maisemia ja tapahtumia. Kun on kiinnittänyt huomioonsa kohteeseen ja silmät nauliintuneet pisteeseen, sitten vielä toisella tai kolmannella lauseella, vaikka vähäsanaisella lauseella vielä porautuu ihon läpi syvälle, kuin hyttysen pisto. Ja sitten hetken voi pysäytä lukijan, kuin voimakkaan mies kämmen iskee perässä kulkijan rintaan metsän polulla, aivan kuin olisi havainnut joku vaaran.
Tuntuu hyvältä lukea kirjan loppuun, Ernest Hemingwayn kirjan, hän oli aikansa tunnettu kirjailija. Sen jälkeen katsoin dokumentin hänen elämästään. Samalla sain selville monista kirjailijan elämän yksityiskohdista.
Epäilemättä hän oli tehnyt kova työtä päästäkseen korkealle, mutta kun tutkii hänen elämää, selviä, että haluttiin hänestä tehdä suuri ja häntä autettiin uskomattoman laajalla mittakaavalla.