Memedin kosto (İnce Memed III)

 Teos: Memedin kosto (İnce Memed III)
Tekijä: Yaşar Kemal, 1968
Suomentaja: Eeva Siikarla, 1973
Luettavaa: 442

 

 

Memedin kosto on Yashar Kemalin kolmas osa tarunhohtoinen, lainsuojaton kurdi Ince Memedista. Kestää kolmevuosikymmentä kirjojen kirjoittamiselle ja herää kysymys mitä saa Yashar Kemalin yhä palamaan tarinan ääreen? Eikö osannut kirjoittaa muusta?

On vielä neljäs kirjaa, joka ei ole suomennettu. Kurdinkielinen versio on käännös ruotsista. Kirjoissaan Yashar näyttää ulottuvuuksia vuosisatojen ajan jakautuneesta Turkin yhteiskunnasta. Aiemmin historiassa Turkki yritti ratkaista maassa hallitsevan eripuraisuudet. Armenialaisten kansanmurha ja karkotus oli häpeällinen hanke. Tilanne kun vaan paheni entisestään.

Kurdien tapauksessa samanlainen rotupuhdistus käytännössä ei olisi ollut mahdollista. Merkittävä maan osa-alue kuuluu alusta alkaen kurdeille. Niin vahvaa juurta ei voitu helposti yhdessä hankkeessa katkaista lopullisesti. Kyseessä on yhteiskunnallisesti luokkien välinen ristiriita, johon mahtuu myös paljon turkinkielistä väestöä. Orhan Pamukin kirjoissa, esimerkiksi Lumi tai Elif Shafakin Eevan kolme tytärtä, kirjoissa aivan yksityiskohtaisesti käy ilmi, että kuluneet vuosikymmenet ovat vaan laajentaneet tämän yhteiskunnallisen luokkien välisen kuilun.

Oman aikansa parhaista Yashar Kemal valitsee İnce Memedin paljastaakseen ongelmatekijät juuritasolla. Siitä on ollut apua sorretulle kansaluokalle, että heidän tuskistaan ja on kirjoitettu ja ympäri maailmalla heidän ahdingonsa on kuultu. Lisäksi tutkijoille ja politiikoille nämä kirjat tarjoavat runsaasti eväitä pohdittavaksi ja punnittavaksi.

YouTubeista löysin videon, Yashar Kemalin haastattelusta. Başûrê Kurdistanê:sta (Irakin Kurdistan) kaksi kurditoimittaja käyvät hänen luonaan Istanbulissa ja tämän kotona suorittavat haastatteluja. Siinä hän kertoo, että toistakymmentä vuotta teki töitä noilla alueilla, johon sijoitti myöhemmin Memedin tarinoitaan. Joten tuntee seutua todella hyvin.

Onko niin että itse kurdit ovat valinneet aseen ja kohtalokseen taistelun? Tässä osassa tähän kysymykseen myös saa vastauksen. Jos Memed itse oikeasti saisi päättää, varmasti haluaisi vain elää rauhassa kauniin naisensa Seyraninsa kanssa. Memedin ajasta tähän päivään kurdi miesten ja naisten lainsuojamattomana, tilanne ei ole kovin paljon muuttunut. Silloin Memed taisteli lain suojassa olevia rosvoja vastaan, eli pieniä ja suuria herroja, ja he nimittivät Memedia teiden rosvoksi. Tänä aikana kurditaistelijat yrittävät taataa perusihmisoikeuksia kurdeille ja taistelevat terroristeja vastaan. He tekivät suurenmoisella tavalla oman henkensä uhraamalla ja kukistivat kansainvälisesti järjestäytyneen islamilaisen terroristijärjestöä ISIS. Ja Turkin hallitus, joka on antanut eniten tukensa ISIS järjestölle, nimittää kurdeja terroristeiksi.

Siksi suosittelen suomalaiselle lukemaan näitä kirjojia. Koska se antaa selkeän kuvan, miksi myös tänä päivänä kurdit ja muut aktiivistit ovat ahtaalla.

Linnut ovat lähteneet. (Kuşlar da gitti, 1981)

Linnut ovat lähteneet. (Kuşlar da gitti, 1981)
Kirjoittanut: Yaşar Kemal
Luettavaa: 112

 

 

Kurdeilla on moniakin tunnettuja hahmoa, jotka ovat tehnyt suuria tekoja kansan puolesta. Kuitenkin kansainvälisellä tasolla tunnetuista Yilmaz Güneyn rinnalla kiistattomasti Yaşar Kemal nousee esiin, toki hän ei aivan ainoa.

Oli yllätys tietää, että suomen kielelläkin on Yaşar Kemalin kirjoja. Tuskin enää odotan yllätyksiä suomen kielen kanssa. Myöhemmin varmaan vielä tähän asiaan palaan, kun kirjoitan tämän vuoden lukemastani Saramgon kirjan käännöksestä.

En tiedä millaista on ollut tilanne ennen Suomen itsenäistyminen tai muutama vuosikymmenen sen jälkeisessä ajoissa, paitsi että vain tiettyjen romaanien kautta läpi tulee vahva kaipaus kallistua kaiken tavoin länteen ja tehdä pesoero itään ja Lähi-idästä tulleiden ideologioiden ja elämän tapoja vastaan. En usko, että tähän löytyy yksiselitteinen syy, siitä voi puhua monilta kantilta. Tässä lähinnä puhun siitä, että missä määrin Suomessa on oltu kiinnostuneita mitä kuuluu Lähi-idän kirjallisuudesta. Ihailtavaa on se puoli, että ennen 2000 lukua, täällä on käännetty Yaşar Kemalin teoksia suomeksi.

Pieni 112 sivuinen Linnut ovat lähteneet, Yaşar Kemalin kirja paljastaa Turkin maaperässä lasten maailmaa. Oikeataan kirja on vielä lyhyempi kuin 112 sivua kun sitä vähentää 19 sivua alkusanaa. Kirja vie lasten maailmaan ahtaalle kujalle, pimeä ja kostea, jossa lapsi itkee ja huutaa, palelee ja vatsa kouristaa nälkään. Silti se on paikka, jossa hän oppii pärjäämään maailmassa, jossa moskeijoiden minareetit uhkaavasti ovat pystytetty ja ruoka lapsen suun polttavan tulinen.

Lapset pyydystävät lintuja, elättämään itsensä ja pysyäkseen elävien kirjoilla. Suuren kaupungin, Istanbulin toreilla ja moskeijan pihatorilla kaupustelevat lintuja, siellä käyttävät taitojaan herättämään ihmisten huomiota, houkutteleva lintuja, jopa yksittäisiä haukkoja taivaalta pyydykseensä ja vievät häkissä lintuja kaupunkiin, koettaakseen vanhurskaiden uskoa. Ja näinkin tapahtuu, että hurskas on vain tuntemattoman katseessa hienoa ja synnitön. Sitä että ohi tuntemattomat näkevät, kun tämä pureskelee arabiankielisiä sanoja hampaiden alla.

Kaupunki on muuttunut siinä määrin, että taivaiden lintujen pyydystys käy helpompi kuin kaupunkilaisten säälien herättäminen häkeissä läähättävien lintujen vapauttaminen.

Tätä kirjoittaessaan Yaşar Kemalin on maanpaossa Tukholmassa. Mitä hän aikoo sanoa nuorten poikien pyydystäjien ja lintujen kautta, jotka nälkä ja hätää ajaa heidät parvina verkkoihin?

Välittääkö enää kukaan ihmisten kärsimyksestä ja sananvapauden rajoittamisesta?

Jos joku osaa puhua sanavapauden puolesta ja ahdinkoon ajettujen puolesta, epäilemättä Yaşar on oikea henkilö.

Upea pieni kirja.