Teos: Haukkani Memed (İnce Memed)
Tekijä: Yaşar Kemal, 1958
Suomentaja: Eeva Siikarla, 1974
Luettavaa: 280
Yksi kaikkien puolesta, ja kaikki elävät yhden varjossa. Se yksilö voi olla sellainen, joka luullee, että enemmistön eloon säilymisestään ovat hänelle kiitollisia, vaikka todellisuudessa hänestä muuta ei ole kuin taakka heille. Toisaalta on toinen yksilö, joka on oikeasti valmis antamaan sielunsa muiden puolesta. Nämä kaksi yksilöä eivät ole samasta maasta, vaikka molemmat niin sanottu ovat ihmisestä.
Haukkani Memed oli Toinen kirja Yaşarista, joka tuli luettua suomen kielellä. Kurdina minulla on ollut omat motiivit lukea tämän ja seuraavat kirjat samasta kirjailijasta. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Vihdoin olen päässyt sukeltamaan kurdien eniten ihailtu kirjailija Yaşarin tekstimaailmaan ja siinäkin vielä haastaa itseään lukemalla suomen kielellä. Yaşarin kirjat ja suomen kielen kylpy. Olin ollut optimistinen suomen kieltä kohtaan alkuvaiheesta muutettuaan Suomeen siinä mielessä: ei voi odottaa tapahtua kovinkaan merkittävää asiaa tässä kielessä. Mitä enemmän sain oppia Mika Waltarista, sitä myötä optimismisuuden sumukin alkoivat hälvenemään ja yhä kirkkaammin sinivalkoisen maan sinisyys tuli näkyville.
Ajatus nauratti, että suomen kieli on rikas kieli. En tiedä kuinka rikas suomen kieli on, mutta sen verran rikkaalta minusta tuntuu, että minulle kielen oppiminen välttämättä koskaan ei lopu. Tuntuu kuin on pieni poika, joka yrittää kivetä oikein korkealle jyrkänteelle kalliovuorelle. Mielestäni erityisesti on sellainen tunne, koska kyseessä on miltei maailmaan vaikein kieli. Koskaan ajatus itsestään ei pulppua, vaan aina se vaati miettimistä ja ajattelua lauserakenteeseen, erityisesti sanojen järjestys ja päätteitä.
Kirjan alusta aivan loppuun matka lukemisessa kulki kieliasun ihailun ja nauttimisen kautta. Tässä korostui hienon käännöksen merkitys. Ihailen kääntäjän hienoa suomennosta. Romaanin maan kulttuuri ja historialliset tapahtumat eroavat niin suuresti suomalaisesta, että helposti voisi ajatella, että on erittäin haastavaa kääntää suomeksi. Mutta tässäkin ilmeni suomen kielen vahva piirre, jonka todistanut hyvän suomentaja.
Vielä minun isäni aikana rojhelat Kurdistan (itäinen Kurdistan) puolella oli eletty tätä kylänpäällikkö aikakautta. Isäni ja muut alueen miehet ja naiset usein keroivat kokemuksiaan niiltä ajoilta. Siksi olin toivonut, kunpa sitä tärkeä historian vaihe kirjoitettaisiin muistiin, jotta nyt ja tästä eteenpäin aina voisi lukea.
Abdi agan julmat kohtelut pienelle pojalle Memedille on aivan liika. Toki se on liika kaikille kyläläisille, mutta aikuisilla on etu miettiä ja punnita teon seurauksia monta kertaa enemmän kuin kokematon nuorukainen, jo ennen ajatuksen toteuttamista. Memed päättää heittää pois Abdi agan raskas taakka. Kerran lapsena tehnyt tottelemattomuutta vielä varttuneempana hänen on helpompi tehdä toistakin kerta. Sitten uskaltaa ottaa ystävänsä mukaan ottamaan selvä miltä näyttää kaupunki. Ja seuraavaksi hankkia käsipyssy ja siten vielä rakastua kauniiseen tytön. Tyttö ei olekaan kuka tahansa tyttö, vaan sellainen, joka asetta hänet vastakkain Abdi agan kanssa.
Hieno teos, hieno suomennos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti